Tiedote: Julkisten palveluiden toteuttamiseen, johtamiseen ja järjestämiseen liittyy monia paradoksaalisia kysymyksiä

HTT Pekka Juntusen artikkelissa tarkastellaan julkisten palveluiden toteuttamiseen, johtamiseen ja
järjestämiseen liittyviä paradoksaalisia kysymyksiä erityisesti asunnottomille tarjottavien palveluiden
kontekstissa.

Artikkelissa todetaan, että palveluiden toteuttamisessa paradoksit liittyvät eri ”katutason”
työntekijöiden eli käytännön toimijoiden rooliin sekä heidän väliseen yhteistyöhön. Paradoksaalisia
kysymyksiä nousee myös siitä, minkälainen näkemys toimijoilla itsellään on omasta toimenkuvastaan
palveluiden toteuttajana. Yksittäisen toimijan rooliin kuuluu olennaisesti harkintavallan käyttö, jonka
myötä hän voi ohjata suurestikin palvelun toteuttamista. Asiakkaan tarpeisiin vastaaminen voi olla
hyvin subjektiivista, ja palvelutilanteet ovat heterogeenisia. Käytännön palvelutoiminnassa
paradoksaalisen asettelun luo se, että yksittäisen toimijan rooli suhteessa asiakkaaseen voi olla
suurempi kuin hänen muodollinen toimenkuvansa. Kääntöpuolena tälle on, että palvelun laatu voi
olla yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaisen panoksen varassa.

Artikkelin mukaan julkisten palveluiden johtamiseen liittyviä paradokseja nousee esiin muun muassa
johtamisen tilivelvollisuuskysymyksistä. Julkisia palveluita koskevilla toimintapoliittisilla
linjauksilla tai päätöksillä on usein taipumus henkilöityä julkisuudessa, vaikka niitä olisikin tehnyt
”kasvottomasti” suurempi joukko poliitikkoja tai virkamiehiä. Paradoksaalista on, että mahdollisen
kritiikin kohteeksi joutuu vain se henkilö, joka on tuonut ”huonon päätöksen” julkisuuteen.
Julkisten palveluiden järjestämisen osalta Juntunen näkee palvelutoimintojen sekä -tarpeiden välisen
koordinoinnin vajeen erityiseksi ”paradoksien lähteeksi”. Paradoksin muodostaa se, kun
päällekkäisestä palvelutarpeesta löytyy sekä palvelutoiminnan koordinointiongelman syy että
seuraus. Asunnottomille tarjottavien palveluiden osalta tämä näyttäytyy konkreettisimmillaan ns.
pyöröovi-ilmiön kohdalla. Toinen paradoksaalinen kysymys koskee palvelutarpeiden tunnistamisen
ja taloudellisten resurssien niukkuuden välistä suhdetta. Paradoksin luo se, kun taloudellisia
resursseja menee enemmän asioiden jälkikäteiseen korjailuun kuin mitä niitä menisi, jos palveluihin
liittyviä rakenteellisia ratkaisuja tehtäisiin jo alun perin etukäteispainotteisesti, ennaltaehkäisevästi ja
oikea-aikaisesti.

Asunnottomien palveluita käyttävät ovat tyypillisesti moniongelmaisia ja heidän palvelutarpeensa
ovat moninaisia. Juntusen mukaan voidaankin olettaa, että tällaisessa ”palveluviidakossa” erilaisia
toiminnallisia paradokseja ilmenee helposti ja niitä myös tunnistetaan herkästi erityisesti katutasolla
eli palveluiden käytännön toteuttamisen yhteydessä.

Paradoksitarkastelu avaa omalta osaltaan kysymystä siitä, miltä palvelujärjestelmän rakenne ja sen
monimutkaisuus näyttävät järjestelmän sisällä oleville toimijoille. Artikkelissa todetaan, että
katutason toimijat toimivat vahvasti omalla logiikallaan välittämättä monesti palvelujärjestelmän
logiikasta ja kokonaisuudesta. Yhtä lailla johtamistaso näyttää olevan monesti liian kaukana
katutason arjen palvelutoiminnoista.

Tiedote kirjoitettu 23.9.2024

Lisätietoja: HTT Pekka Juntunen, juntunen.pekka@gmail.com 
Linkki tutkimusartikkeliin: https://journal.fi/focuslocalis/article/view/138509